|
|
|
- eli mitä tapahtui Nastolassa 30.6.2007 -
|
|
|
Geronimon viimeiset soinnut kajahtivat Nastolan Taarastin puolisateiseen iltapäivään lopettaen setin ja saman tien aloimme purkaa virityksiämme; seuraavaksi olisi Periferian vuoro. Ohjelmaan oli jälkeemme merkitty Rautalanka Awards:n jako. Yritimme hoitaa omien laitteidemme purun mahdollisimman huomaamattomasti, kun tilaisuuden juontaja otti mikrofonin haltuunsa ja alkoi jakoseremonian. Olin saanut juuri lastattua itseni ja vietyä rumputavarat lavan viereen, kun kuulin juontajan sanovan puheensa lopuksi: ”… ja tämän vuoden Rautalanka Awards:n saaja on — Pekka Tiilikainen & Beatmakers.” Sillä hetkellä kaikki pysähtyi. Hetken ihmeteltyäni huomasin, etten ole ainut yllättynyt näillä kinkereillä. Näin Pekan hämmästyneen ilmeen ja melkein kaatuvan Voxin, joka onneksi pysyi kuitenkin pystyssä. Hyvä niin, sillä Voxin putkia ei viitsi joka päivä vaihtaa. Kävi käsky saapua lavalle vastaanottamaan palkintoa rautalankamusiikin hyväksi tehdystä työstä. Työstä, joka ei oikeastaan ole työtä, vaan vakava harrastus ja mielenkiintoinen elämäntapa.
|
|
|
Rami Hammar ja Pekka Tiilikainen |
|
|
Pekka Tiilikainen ja |
Beatmakers Nastolassa
30.6.2007. |
|
|
|
|
Kerran Pekan kanssa iltaa istuessamme hän näytti minulle vuosia vanhan kaitafilmipätkän, missä neljä innokasta kaveria louhi meteliä kemiläisen rivitalon olohuoneessa. Osalla pojista oli oikeat soittimet, mutta rumpuina olivat pahvilaatikot ja keittiön kaapeista löytyneet kattilankannet toimittivat lautasten virkaa. Emma oli aivan tunnistettava, samoin muutama muukin instumentaali. Noista ajoista on jo kauan ja Vantaanjoessa on virrannut erinäisiä kuutiometrejä vettä tuon tapahtuman jälkeen. Rummut ovat muuttuneet oikeiksi ja kitaratkin vaihtuneet moneen kertaan. Kemiläisen olohuoneen kansoittaneet kaverit ovat luoneet uraa muissa piireissä, toki osa on musiikin kanssa tekemisissä vieläkin. Beatmakers on sekä yhtye että käsite. Tämän päivän Beatmakers ei ole enää sama kuin silloin ennen. Nimi on pysynyt samana, musiikillinen linja samantapaisena, mutta miehistössä on tapahtunut aikain saatossa vaihdoksia. On joitakin asioita, jotka ovat pysyneet samoina. Perustajajäsen Juha Heinonen on yksi näistä. Juhan omanlaisensa kitarasoundi syntyy… enpäs kerrokaan. Juha voi kertoa joskus itse, jos haluaa. Sanotaan vaikka niin, että laitteiden lisäksi soundiin tarvitaan tietynlainen tinkimätön asenne ja oikealla tavalla koulitut sormet. Basisti Vesa Messman sekä allekirjoittanut koettavat saada aikaiseksi tasaisen rytmimaton, jonka päälle Juhan kitarakuviot istuvat. Pekan rytmikitaraa ja laulua unohtamatta. Nastolan vaaleassa illassa yksi rautalankaisen musiikin ystävä kysyi minulta, kuinka kauan olen rumpuja tullut soittaneeksi. Mietin hetken, laskeskelin vähän ja vastasin että 25 vuotta. Kysyjä oli tähän tyytyväinen. Itsekseni aloin miettiä, että montako vuotta soittokokemusta nykyiseen Beatmakers - kokoonpanoon mahtaa sisältyä. Lopputulos lähenteli yhteensä 100 soitannollista vuotta. Se on mielestäni paljon. Joidenkin mielestä se voi olla liikaa. Joidenkin mielestä noilla vuosirenkailla pitäisi syntyä vielä parempaa. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Pääasia on, että tätä tehdään niin kauan kuin se on hauskaa, siitä saa itselleen jotakin uutta ja se kasvattaa ymmärtämään elämää ja muita ilmiöitä. Yhtyeen puolesta esitän näin julkisesti kiitokset Rautalanka Awards:sta. Uskallan luvata, että pyrimme yhtyeenä tuomaan rautalangan maailmaan joitakin uusia sävyjä perinteitä kuitenkaan unohtamatta ja niistä tinkimättä. Vielä kerran kiitoksia! Nähdään keikoilla! Yhtyeen puolesta, Heikki Kaaranen
|
|